Kosmetiikan säilöntäaineet osana arjen kemiaa

Teknokemian Yhdistys ry (info a teknokemia.fi), 20.6.2018

chemist-3014142 1920 (002)

Kemia liittyy jokaisen arkeen. Esimerkiksi hammastahnat, saippuat, ihovoiteet ja monet muut kosmetiikka- ja hygieniatuotteet ovat suomalaisten arjessa päivittäin. Vuositasolla suomalaiset kuluttavat kosmetiikkaan keskimäärin lähes 170 euroa.

‒ Koska kosmetiikkaa käyttävät kaikenikäiset, on hyvä, että siihen tutustutaan jo koulun kemian tunneilla, toteaa Päivi Kousa Helsingin yliopiston kemian opettajankoulutusyksiköstä, jossa arjen ja kemian liittäminen toisiinsa ovat keskeisissä rooleissa niin opetuksessa kuin tutkimuksessa.

- Kuluttajan on tärkeää tietää tuotteista ja niissä käytetyistä aineista, jotta hän osaa tehdä hyviä valintoja itsensä ja ympäristön kannalta, Kousa jatkaa. 

Arjen tuotteiden valmistus vaatii huippuosaamista

Arjen tuotteet eivät synny ilman huippuosaamista. Euroopan tasolla kosmetiikkateollisuus käytti vuonna 2017 tutkimukseen ja tuotekehitykseen 2,35 miljardia euroa. Tuotteiden valmistuksessa on huomioitava monet asiat kuten tuotteen sopivuus mahdollisimman monelle, kuluttajien toiveet, tuotteiden tehokkuus sekä lainsäädännön vaatimukset.

Kosmetiikan pitää olla käyttäjälleen turvallista. Jokaiselle markkinoilla olevalle kosmetiikkatuotteille on tehtävä lainsäädännön mukainen turvallisuusarviointi, jossa määritetään myös tuotteiden mikrobiologinen koostumus ja säilyvyys. Tuotteiden on pysyttävä luvatun ajan käyttökelpoisina ja turvallisina ulkoisista käyttöolosuhteista riippumatta.

Tuotekehitys on monen asian summa

Markkinoilla on paljon kosmetiikkatuotteita, jotka tarvitsevat koostumuksensa vuoksi säilöntäaineita. Ilman säilöntäaineita tai muita säilyvyyttä parantavia ratkaisuja tuote voi pilaantua ja tuoteturvallisuus vaarantua

‒ Säilöntäaineiden valitseminen kosmetiikkatuotteeseen on haastava tieteellinen prosessi. Valinnassa pitää huomioida monia asioita kuten tehokkuus, oikea pH sekä yhteensopivuus muiden käytettyjen raaka-aineiden kanssa. Säilöntäaineiden valintaan vaikuttaa myös se, onko lopputuote iholle jätettävä vai poishuuhdeltava. Kaikki säilöntäaineet eivät esimerkiksi sovi silmänympärystuotteille, toteaa tuotekehityskemisti Laura Martikainen Berner Oy:stä.

Erilaiset kosmetiikkatuotteet tarvitsevat erilaisia säilöntäaineita, koska kaikki säilöntäaineet eivät toimi samoissa olosuhteissa tai kaikkia mikro-organismeja vastaan. Usein tuotteissa tarvitaan erilaisia säilöntäaineyhdistelmiä tuotteiden säilyvyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi.  Säilöntäaineita on sekä synteettisiä että luonnosta peräisin olevia.

‒Tuotekehityksessä etsimme aina kuhunkin tuotteeseen sopivat ainesosat. Teknisten seikkojen lisäksi ainesosien valintaan vaikuttavat esimerkiksi erilaisten sertifikaattien vaatimukset. Tällaisia ovat esimerkiksi Joutsenmerkki ja Ecocert, kertoo tuotekehityskemisti Juha Issakainen KiiltoClean Oy:stä.

‒ Tuotekehitys käy jatkuvaa vuoropuhelua kuluttajien kanssa. Esimerkiksi kuluttajapalautteet huomioidaan ja tarvittaessa reseptiä muutetaan. Tästä huolimatta jokaisen kuluttajan on löydettävä juuri itselleen sopivat tuotteet, jatkaa Issakainen.

Lainsäädäntö asettaa raamit säilöntäaineiden käytölle

Euroopassa markkinoitavan kosmetiikan ainesosia säädellään EU:n kosmetiikka-asetuksella. Kosmetiikassa säilöntäaineena saa käyttää ainoastaan lainsäädännössä sallittuja ja komission tiedekomitea SCCS:n turvalliseksi arvioimia aineita. Lisäksi näitä aineita tulee käyttää lainsäädännön määrittämien pitoisuusrajojen mukaan.

Lainsäädäntöä päivitetään jatkuvasti, myös säilöntäaineiden osalta, ja yritysten tehtävänä on seurata lainsäädäntöä. Uudet ainesosarajoitukset vaikuttavat myös tuotteiden koostumuksiin ja tuotekehitys on jatkuvaa työtä. 

- On tärkeää, että lainsäädäntö mahdollistaa laajan säilöntäainepaletin käytön, jotta voidaan taata niiden tehokkuus, eivätkä kuluttajat altistu liikaa yksittäisille aineille. Lainsäädännössä ajan tasalla pysyminen on iso työ. Tässä me, Teknokemian Yhdistys, olemme jäsenyritystemme apuna. Tiedotamme jäsenyrityksillemme jo hyvissä ajoin tulevista muutoksista, jotta ne pystytään huomiomaan tuotekehityksessä, toteaa Teknokemian Yhdistys ry:n toimitusjohtaja Sari Karjomaa.

Kosmetiikka merkittävä toimiala Euroopassa

  • Euroopan kosmetiikkamarkkinoiden arvo 77,6 miljardia euroa
  • Ala käytti vuonna 2017 2,35 miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen
  • 2 miljoonaa työpaikkaa, joista 195 000 suoraan työllistettyjä ja 27 000 tutkijaa

Lisätietoja aiheesta Teknokemian Yhdistyksen kotisivuilta:

  • Säilöntäaineet ja kosmetiikkalainsäädäntö: Eeva-Mari Karine, Teknokemian Yhdistys ry, eeva-mari.karine (at) teknokemia.fi

  • Kemian opetus: Päivi Kousa, Helsingin yliopisto, Kemian opettajankoulutusyksikkö, paivi.kousa (at) helsinki.fi



Takaisin