Kosmetiikkasanasto

Mitä kosmetiikkatuotteet sisältävät? Kosmetiikkasanastosta löydät tietoa kosmetiikan ainesosista. Voit etsiä haluamasi sanan sen alkukirjaimen mukaan tai selaamalla koko listaa. Kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa käytetään lukuisia erilaisia ainesosia, joista tähän sanastoon on listattu vain osa. Sanastoa päivitetään ja täydennetään jatkuvasti.

Oletko kosmetiikan valmistaja tai maahantuoja? Tuotteiden kehittäjä tai markkinoija tarvitsee tätä luetteloa yksityiskohtaisempaa tietoa kosmetiikan ainesosa- ja turvallisuusasioista. Teknokemian Yhdistys tarjoaa jäsenilleen neuvontaa ja koulutusta lainsäädännön viimeisimmistä muutoksista.
Liity jäseneksi

Aakkosellinen sanasto:

  • Fenoksietanoli
    Fenoksietanolia käytetään kosmetiikassa säilöntäaineena ja sen käyttöhistoria on pitkä muissakin kuluttajatuotteissa kuin kosmetiikassa. Euroopan komission riippumaton tiedekomitea SCCS on todennut aineen turvalliseksi kosmetiikkakäytössä maksimipitoisuudella 1 %. Kosmetiikassa sitä käytetään laajasti erilaisissa valmisteissa, esimerkiksi sampoissa, kosteuspyyhkeissä ja -voiteissa. Ainetta löytyy myös luonnosta, esimerkiksi vihreä tee sisältää fenoksietanolia.
  • Fluori (natriumfluoridi)
    Natriumfluoridia käytetään hammastahnoissa sen hampaan pintaa suojaavan vaikutuksen vuoksi. Se edistää hammaskiilteessä tapahtuvaa kemiallista reaktiota, joka tuo korvaavia mineraaleja, esim. kalsiumia, happohyökkäyksen heikentämään kiilteeseen. Fluori tekee hampaasta vastustuskykyisemmän happohyökkäyksiä vastaan.
  • Ftalaatit
    Dietyyliftalaattia (DEP) käytetään kosmetiikassa alkoholin denaturointiaineena. Denaturoinnin avulla alkoholi tehdään nautintakelvottomaksi. DEP:ia saattaa siis olla tuotteissa, joiden ainesosaluettelossa mainitaan "ALCOHOL DENAT". Muita ftalaatteja ei käytetä kosmetiikan ainesosina, koska niiden käyttö on lain mukaan kiellettyä, mutta niitä saattaa joissain harvinaisissa tapauksissa esiintyä tuotteessa hyvin pieninä valmistusprosessista johtuvina jääminä. Kosmetiikka saa sisältää tällaisia epäpuhtauksia sellaisen määrän, jota ei voida hyvässä tuotantotavassa (Good Manufacturing Practice, GMP) välttää. Samalla ehdoton edellytys kuitenkin on, että tuotteet ovat turvallisia eli terveydelle haitattomia.